sunnuntai 25. toukokuuta 2014

RV 31+2 masu ja random höpötyksiä

Tänään on 25.5 joka tarkoittaa sitä että meillä on tasan 2kk laskettuun aikaan, 61 päivää. Aika hurjaa. Joka viikko mä hämmästelen että mihin nää viikot häviää. Ihan kohta meijän vauva on jo täällä!


Niin paljon kun nautinkin näistä helle päivistä niin kyllä olo on välillä aika tuskainen kun muutenkin ollu jo jonkun aikaa aina kuuma. Kyllä oli eilen luksusta päästä rantsulle ja uimaan. Ainakin Littoisten järvellä vesi oli aivan uimakelpoista ja teki uskomattoman hyvää.


Oon raskauden alusta kärsiny välillä aika rajustakin väsymyksestä mutta se on nyt kyllä tipotiessään. En välttämättä kuvailisi oloa energiseksi vaan levoton olisi varmaan osuvampi sana. Välillä en millään malta olla kotona kun pakko päästä jonnekkin, en malttais mennä nukkumaan vaikka ei olisikaan mitään tekemistä ja en malta tehdä samaa asiaan kauheen pitkään. Aloitin maanantaina pesemään niitä vauvanvaatteita ja raivaamaan vaatehuonetta että saan miehen vaatteet siirrettyä sinne ja sitä tehdään vieläkin. Saan aina tehtyä sitä vähän kunnes kyllästyn ja pitäis saada jotakin muuta tekemistä ja nyt kämppä kohtalaisen rähjähtänyt ton seurauksena. Pieni sotkuisuus ei vaivaa mua ja oon luoteeltani aika laiska mutta normaalisti kun aloitan jotakin, inhoan jos se jää kesken ja se on tehtävä loppuun mutta nyt ei malta. Ihmeellinen piirre tälläinenkin ja kumma miten mahassa asustava vauva muutatakin ihmistä, onneksi tässä tapuksessa vain väliaikaisesti.
Mulla olis tabletilla monta kirjaakin joita oon odottanut kun kuuta nousevaa mutta en malta lukea niitäkään. Eilen aloitin mutta en jaksanut lukea ensimmäistä riviäkään. Ja se jos joku on multa outoa.


 Mä oon vieläkin säästynyt, sitä yhtä päivää lukuunottamatta, rajuilta mielialan vaihteluilta kokonaan. Se mitä saan tilalle on välillä nouseva ahdistus. Sille ahdistukselle ei ole syytä vaan se tulee ja sen jälkeen alkaa vasta tulla ajatukset. Onneksi saan työnnettyä sen pois tai olo vois olla aika surkee. Keksin silloin jotain muuta tekemistä tai ajateltavaa ja se auttaa. Pääsääntöisesti oon tosi hyvällä tuulella koko ajan. Ennen raskautta pelkäsin hirveästi ajatusta synnyttämisestä ja odotan hieman kauhulla mahtaako se tulla takaisin. Tällä hetkellä kuitenkin suhtaudun siihenkin ihan hyvillä mielin. Nyt kun olen raskauden aikana lukenut blogeista ihmisten kokemuksia ja tunteita asiasta niin ei se olekkaan enää vaikuttanut niin hirveältä. Toivottavasti meille osuu synnytykseen mukavat ihmiset ja selvitään siitä ilman suurempia ongelmia.


 Pikku hiljaa alkaa kasvava maha häiritsemään ja pystyn jo hieman hahmottamaan miten inhottavaa loppuaika tulee sen kanssa olemaan. Tukevan aterian jälkeen olo on aika tukala ja kaikki liikkuminen epämukavaa ja mun tarvii alkaa kiinnittämään enemmän huomiota aterioiden kokoon, syödä kerralla vähemmän ja useammin. Tän hetken suuri himotus on jääkahvi, voisin juoda sitä koko ajan. Perjantaina ostin Valion uutta (?) Eila Lattea ja aiai kun oli hyvää. Tänään sitä ei pienemmästä lähikaupasta löytynyt vaan ostin jotain vastaavaa saksalaista joka oli vieläkin parempaa (ja halvempaa). Vedin siitä varmaan puolet kun kaupasta pääsin kotiin. Mikä siinäkin on ettei nää mun himotukset voi ikinä olla terveellisiä? Mitä nyt äkkiseltään tulee mieleen niin himotuksia on ainakin ollu salmiakki, pakastemaissi, suolakurkku ja tyypillinen hesemättö jota on pakko saada ainakin pari kertaa viikossa.



Reilu viikon päästä on taas neuvola ja toivon että meidän oma olisi tullut jo takaisin lomiltaan. Ei sijaisessa mitään vikaa ollut mutta on vaan kivempi käydä samalla ja meidän oma nauvolatäti on super mukava. Kesäkuun lopussa on synnytystapa arviointi jota ennen aiankin yritän saada luettua ton kirjan aiheesta jonka löysin menneellä viikolla kirppikseltä. Kivempi mennä kun vähän tietää etukäteen tai muuten pitää aloittaa ihan alkeista kun en oo aiheeseen yhtään vielä tutustunut. Ensimmäinen perhevalmennuskin osuu samalle päivälle ton seuraavan neuvolan kanssa kesäkuun alkuun. Aika innolla odotan että pääsen tapaamaan muita raskaana olevia kun omasta kaveripiiristä ei löydy ketään joka olisi edes hiljattain ollut raskaana.


Tästä kuvasta huomaa aika hyvin kuinka tyypillinen poikamaha mulla on kun se kasvaa suoraan eteenpäin ja takaapäin ei tietäisi että oon raskaana.

Tää loppuilta meneekin kisakatsomon merkeissä kera näiden herkkujen.

Key Lime Pie, suklaa marenkeja ja pirkka juustonmakuisia perunakierteitä. Nam. Ton piirakan ohjeen bongasin muuten Heavenly bakings blogista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti